Biddy basket??? Mikä on tämä ihmeellinen monitasoinen konsepti? On 1-taso, jolta pääsee 2- tasolle ja sieltä 3-tason kautta jenkkilään, sekä Espanjaan. Sarjoja löytyy kolmea erilaista ja 1.9.2003 – 31.8.2006 ovat edustettuina nyt vuonna 2017. Kyseisessä samassa turnauksessa on käynyt pelailemassa myös sellaisia suomalaisia pelimiehiä kuten Koponen, Kotti ja Markkanen. Listalta löytyy myös eräs nykyinen Ynniläinen Kristofer Clement. Tähän mielenkiintoiseen tapahtumaan C-pojat ajattelivat lähteä hakemaan tuntumaa 1- tasolta ja katsomaan mihin se päätyy. Vastaan asettautuisivat suomen kovimmat ko. ikäryhmän pelaajat.
Jako menee biddyssä siten, että 1.9.2004 jälkeen syntyneillä on mahdollisuus päästä jenkkilään ja 1.9.2003 jälkeen syntyneillä Espanjaan. Sitten on vielä pikku biddyläiset, jotka ovat syntyneet 1.9.2005 jälkeen. Pikku biddyläisilläkin on mahdollisuus päästä Espanjaan. Näistä valitaan jenkkilään 24 poikaa ja 24 tyttöä, sekä 12 poikaa ja 12 tyttöä Espanjaan (sekä pikku biddystä, että legendoista). Ensin pitää suorittaa itsensä jatkoon kovalta 1-tasolta sekä todella kovalta 2-tasolta, joista molemmista karsiutuu poikia ja tyttöjä kovalla kädellä pois. 3-tasolle onkin sitten valittu Kansasiin ja Espanjaan lähtijät, joista Kansasiin lähtevät leiriytyvät vielä kertaalleen ennen kevään reissua kisakeskukseen. Myös varapelaajat osallistuvat 3-tason leiritykseen, jotta ovat valmiina kutsun käydessä matkaan Amerikan mantereelle.
Oulusta 1-tasolle Kauhavalle lähti 7 poikaa. Kolmella pojalla, Valtteri Haapalainen, Daniel Lepistö ja Johannes Rainto oli mahdollisuus päästä jenkkilän reissulle, eli kilpailivat ns. normaalissa sarjassa (1.9.2004 jälkeen syntyneet). Sitten pojat Viljami Valkama, Matias Märsynaho, Nestori Tuikka ja Miro Koskela kilpailivat ns. legenda sarjassa (1.9.2003 jälkeen syntyneet) jossa on mahdollisuus päästä Espanjaan.
Vasemmalta: Valtteri Haapalainen, Nestori Tuikka, Johannes Rainto, Matias Märsynaho, Viljami Valkama, Daniel Lepistö, Miro Koskela
1-tasolla oli biddy basketin historian suurin osallistujamäärä ja meidän Oulun pojat selvisivät kaikki hienosti sieltä jatkoon tiukalle 2-tason leiritykselle Kisakeskukseen Raaseporiin. Sinne ei ollut aikaa valmistautua kuin kaksi viikkoa ja fiiliksethän pojilla nousi tuossa vaiheessa yli rajojen. Olivathan pojat pioneereja 30 vuotta järjestetyssä Biddy Basket Finland konseptissa. Oulusta ei ole ollut kyseisessä tapahtumassa koskaan osallistujia, joten toimme YNNIÄ tutuksi aivan Etelä-Suomen kärkeen saakka. Oulun pojistahan pystyi todellakin olemaan ylpeä, sekä kentällä että kentän ulkopuolella. Tämän osoitti myös kaikkien jatkoon pääseminen. Se on myös osoitus siitä, että valmentaja Valkama on tehnyt poikien osalta arvokasta ja hienoa työtä.
Jo tässä vaiheessa jokainen poika oli voittaja ja laittanut hienosti itsensä likoon. Heistä jokainen oli saanut itsestään irti parhaimman suorituksen ja siivittänyt itsensä haistelemaan Suomen hurjinta vauhtia olevaan c-junioreiden kerhoon. Pitää muistaa, että biddy basketin valintakriteerit eivät olleen pelkästään pelitaidollisia, vaan pohjautui myös normaalielämään. Arvot kuten asenne koripalloa kohtaan ja harjoittelua kohtaan, urheilullisuus, ryhmässä toimiminen, käyttäytyminen kentällä- ja kentän ulkopuolella sekä joukkueen rakenne olivat määrääviä tekijöitä valinnoissa. Uskaltaa yrittää ja uskaltaa epäonnistua yrittämällä parhaansa ovat niitä asioita, joita katsottiin tarkalla silmällä. Sitten toki pelitaidot olivat myös yhtenä isona tekijänä.
2-tasolle pojat suuntasivat perjantai aamuna aikaiseen Oulun lentokentältä ja ottivat suunnaksi Helsinki-Vantaan lentoaseman. Mukaan reissuun lähti Juha Valkaman lisäksi meitä aikuisia neljä kappaletta. Aikuisten tehtävänä ei ollut poikien aikataulujen pitäminen tai mitenkään valvominen, vaan aikuiset lähtivät mukaan vain seuraamaan urheilutapahtumaa. Seurue otti lentokentältä pari vuokra-autoa ja suunnisti kohti Raaseporia. Toki tässä välissä oli aikaa jopa pieneen kulttuurilliseen elämykseen ja poikien sivistämiseen Fiskarsin vanhan tehdas- ja hallintoalueen läpi ajamiseen. 😊
Aikataulu itse 2-tasolla kisakeskuksessa oli todella tiukka ja pojat saivat suuren annoksen urheilua kolmen päivän aikana. Ensimmäiset treenit olivat jo saapumispäivänä perjantaina, osalla jopa ennen majoitustilan selviämistä. Aikuiset olivat täysin erillään poikien majoitustiloista, joten heidän piti selvitä itse aikataulusta ja päiväohjelmista. Tämä vahvisti aikuisten olevan ainoastaan kisakatsojina, sekä paikan päälle vievinä autokuskeina ja lentokenttäholhoojina. Pojat joutuivat miettimään aina venytyksistä, ruokailuista ja harjoituksista lähtien itse päivärytminsä. Jokainen poika oli sijoitettu omaan ryhmään, joka noudatti tiettyä aikataulua. Mielenkiintoisen asiasta tekee myös se, että kaikki Oulun pojat olivat majoittuneina eri paikkoihin. Majoituksissakin oli vielä sotkettu keskenään ryhmäjakoja siten, ettei samassa mökissä ollut samassa ryhmässä harjoittelevia poikia. Homma oli tarkoituksella sekoitettu kunnolla, jotta pojat joutuisivat myös huolehtimaan itse aikatauluistaan.
Kisakeskus itsessään on laaja ja todella kauniissa maisemissa oleva urheilukeskus. Siellä järjestetään kaikenlaisia tapahtumia aina vanhustenpäivistä (tämä tapahtuma oli ennen biddy basket leiriä) voimistelu- ja koripallotapahtumiin. Ruoka kisakeskuksessa oli todella monipuolista ja hyvää, sekä urheilijoita tukevaa. Mökeissä maistui uni vanhemmille, sekä myös itse tapahtuman päätähdillekin.
Leirillä pojat saivat koripalloilun ”harjoituskirjasta” harjoitteita ja esitellä omia kykyjään valmentajille kolmen päivän ajan aina puolustuksesta hyökkäykseen, yksilötaidoista aina joukkuepelaamiseen. Poikia arvioi näiden kolmen päivän aikana kisakeskuksessa arviolta parikymmentä valmentajaa ympäri Suomen. Arviointi ei päättynyt pelkästään kentälle, vaan ulottui myös kentän ulkopuolelle. Valvovia ja arvioivia silmiä oli muuallakin kuin koripalloparketilla.
Pelilliset tasot kisakeskuksen peleissä oli todella korkeat ja kova vauhtiset. Kovemmin, paremmin, nopeammin päti oikein hyvin näiden kolmen päivän aikana. C-pojat joutuivat myös kovaan henkiseen paineeseen. Väsyneenä sekä henkisesti, että fyysisesti joutuivat ottamaan vastaan ohjeistuksia, samalla pyrkien sen tekemään aina vain paremmin. Oulun pojat vuodattivat kentälle nyt sen, mitä oli annettavissa ja jäivät odottelemaan lopullisia tuloksia Kansasiin ja Espanjaan lähtijöistä. 260 tytöstä ja pojasta (joista suurin osa poikia) valinta kohdistuu 24 poikaan Kansasiin ja 12 poikaan Espanjaan, sekä 12 tyttöön Kansasiin ja 12 tyttöön Espanjaan. Pikku biddystä pääsee 12 poikaa ja 12 tyttöä Espanjaan. Huomion keskipisteeseen pääsevät myös varapelaajat. Valinta on armoton ja suurin osa joutuu jäämään pois. Näin ollen niitä kovia ja hyviä pelaajia joutuu jäämään ulos lopullisesta joukkueesta. Mutta pääseminen jo tälle tasolle on ollut hyvä osoitus poikien kasvamisesta Oulun alueen tulevaisuuden pelaajiksi. Osa mahdollisesti YNNIN miesten edustusjoukkueen tulevaisuuden nimiksi, koska kaikista meistä ei voi tulla Markkasia NBA:n kuitenkaan. 😊
Nyt vain jokainen jännittämään poikien puolesta ja odottamaan uutisia muutaman viikon päähän.
Ja uutisia todenteolla tulikin Ynnin C-pojille. Ensimmäisessä ryhmässä tieto tuli Valtteri Haapalaiselle ja Daniel Lepistölle. Valtteri oli valittu suoraan 24 pojan joukkoon ja Daniel varamieheksi.
Legendat joutuivat odottamaan uutisia muutaman viikon pidempään. Mutta totisesti sekin kannatti. Legendoista Espanjaan valittiin suoraan Viljami Valkama ja varamieheksi Matias Märsynaho. Ynnin pojista aloitti 7 Kauhajoelta ja näistä kaksi valittiin suoraan ja kaksi joutuu siis odottamaan mahdollisia peruuntumisia. Mutta neljä poikaa kuitenkin todella suuresta määrästä pääsi vielä 3-tasolle ja Kansasiin, sekä Espanjaan. Uskomattoman hienoa suorittamista jokaiselta pojalta. Tämä ei todellakaan vie pois mitään neljältä muulta pojalta, jotka suorittivat todella komeasti 2-tason leirityksenkin. Hienoa Ynni, hienoa valmentaja Valkama, hienoa koko seitsemän hengen poikaporukka.
Palatakseni hiukan ajassa taaksepäin kotimatkaan, niin meno näytti lähinnä tältä.
Ja arvon lukijoille vielä tiedoksi, että jatkoa tarinaan varmasti tulee parin jakson verran ainakin. Joudutte odottamaan helmikuun loppuun, jolloin 3-tason leiri järjestetään Raaseporissa. Sinne matkaa siis Valtteri Haapalainen ja Daniel Lepistö. Kansasin ja Espanjan matkoista saadaan varmasti myös raporttia ulos ja sitten joudutaankin matkaamaan vuoteen 2018 ja syksyyn, jolloin järjestetään kisakeskuksessa leiritys edellisen vuoden biddyläisille. Tällaiset tapahtumat odotuttavat vielä näiden poikien osalta Biddy Basketissa.
Vielä kerran KAIKILLE osallistuneille pojille onnittelut hienoista suorituksista ja itsensä likoon laittamisesta kentällä ja sen ulkopuolella Biddy Basket Finland tapahtumassa.
Biddy Basket Finland terveisin
Aapo Lepistö